|
|
|
|
Etusivu
|
2.sunnuntai pääsiäisestä
Joh.10:1-10
Jeesuksella oli kertomisen taito. Puheissaan, jotka monesti samalla olivat opetuksia, hän usein käytti vertauksia. Vertaus ei ole faktaa, toisin sanoen sillä ei ole todellisuuspohjaa. Sen sijaan se on mestarillisesti keksitty kerronnallinen keino, ilmaisutapa, jonka avulla Jeesus näki hyväksi opettaa jotakin. Vertaus tuo silmien eteen ikään kuin kuvan, joka selventää ja auttaa ymmärtämään, mistä vertauksessa on kysymys.
Hyvä paimen-vertauksessa Jeesus maalaa kokonaisen kuvataulun silmien eteen. On lammastarha ja tarhassa olevat lampaat.
Lampailla on tietysti paimen, mutta niillä on myös vartija, joka vartioi tarhan ovea. Oikealle paimenelle vartija avaa oven ja paimenen mukana lampaat pääsevät niitylle, jossa on vettä ja ruohoa. Ne seuraavat paimenta, sillä ne tuntevat hänen äänensä. Paimen kulkee edellä ja lampaat seuraavat perässä.
Pääsee lammastarhaan muullakin tavalla, niin sanotusti oven vierestä ja vartijan tietämättä hyppäämällä aitauksen yli. Mutta tällainen henkilö ei ole se hyvä ja oikea lampaiden paimen vaan ei-toivottu henkilö, varas ja rosvo kuten Jeesus asian ilmaisee. Vaarallinen ja pelottava siis.
Vertauksen lampaat ovat kuitenkin viisaita. Ne eivät lähde seuraamaan vierasta, koska ne eivät tunnista vieraan ääntä. Ne eivät siis anna harhauttaa itseään vaan jäävät lammastarhaan.
Jeesuksella oli siis erinomainen kertomisen taito ja sen lisäksi hyvä ympäristön tuntemus. Vaikka kaikki kuulijat eivät olleetkaan
paimenia niin kaikki tiesivät kyllä, mikä paimen oli ja mitä hän teki työkseen. Juuri siksi Jeesus valitsi elinympäristöstä tutun aiheen.
Jeesus selittää vertauksen näin: hän itse on lammastarhan portti. Se, joka tulee sisään portista eli Jeesuksen kautta, pelastuu.
Tällainen ihminen voi vapaasti mennä ja tulla ja hän löytää laitumen, siis sen, missä on vettä ja ruohoa eli hengellistä ravintoa.
Hän ei ole tarhassa eikä laitumella yksin vaan kyse on laumasta eli kristittyjen joukosta ja heidän välisestään yhteydestä. Kristityistä, joiden paimen Jeesus on ja jonka äänen he tuntevat ja jota he seuraavat.
Jeesus varoittaa vääristä paimenista, heistä, joiden tarkoituksenakaan ei ole tehdä mitään hyvää Jeesukseen uskoville. Tällaisia ihmisiä on tänäkin päivänä ja heitä voidaan kutsua harhauttajiksi ja eksyttäjiksi ja kun hyvän paimenen tehtävänä on pitää lauma koossa niin väärän paimenen tarkoitusperänä on hajottaa lauma ja eksyttää se. Jeesus toteaa tämän asian sanomalla: "Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän" (jae 10).
Ei ole siis yhdentekevää, mihin uskoo ja ketä seuraa. On kysymys pelastuksesta, siitä, mistä hiljattain ollut pääsiäisviikko julisti:
Jeesus kärsi ja kuoli, mutta hän myös ylösnousi. Ylösnoussut Vapahtaja kaitsee lampaitaan tälläkin hetkellä ja on valmis tekemään kaikkensa, ettei yksikään eksyisi ja joutuisi hukkaan eli kadotukseen. Hän kutsuu tarhaansa mielellään myös uusia lampaita.
Vertaus hyvästä paimenesta jatkuu 16.jakeeseen asti. Eli vertaus pitäisi lukea loppuun. Hartauskirjoituksen kirjoittaja antaakin nyt kotiläksyksi ottaa se Raamattu sieltä kirjahyllystä tai laatikon pohjalta ja lukea, mitä vertauksessa vielä sanotaan.
Mielenkiintoisia hetkiä hyvän kirjan ääressä!
Hyvää pian vihdoinkin alkavaa kevättä!
Juuan kappalainen Tarja Isokorpi |
|
|
Kristus nousi kuolleista! |
|
Evankeliumeissa kerrotaan usein, miten suuri joukko kansaa kuunteli tai seurasi Jeesusta. Myöhemmin yksi syytös Jeesusta vastaan oli, että hän villitsi kansaa ja aiheutti vallanpitäjien näkökulmasta levottomuutta. Jeesuksen toiminta johti siihen, että hän alkoi muodostaa uhan hauraalle vakaudelle, joka oli syntynyt Rooman vallan ja kansan välille. Lopullisen syyn Jeesuksen vangitsemiselle antoivat hänen puheensa temppelin tuhoutumisesta sekä uskonnollisten johtajien kanssa käydyt riidat Mooseksen lain tulkinnasta. Jeesus myös halusi osoittaa olevansa messias. Hän ratsasti ”ennustuksen mukaan” kaupunkiin aasilla.
Roomalainen tuomiovalta ei löytänyt mitään kunnollista syytä Jeesuksen tuomitsemiseen. Juutalaisten johtajat painostivat kuitenkin Pilatusta tekemään päätöksen. Jeesus ristiinnaulitaan Jerusalemin Golgatalla. Päivä on Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan perjantai. Tulevat tapahtumat olivat kaiken järjellisen ajattelun yläpuolella.
Kristus nousi kuolleista! Evankeliumien mukaan Jeesus oli itse eläessään viitannut kärsimiseensä, kuolemaansa ja ylösnousemiseensa. Häneen uskovat ajattelivat myös, että tapahtunut oli ennustettu.
Kun silminnäkijöiden sukupolvi alkoi poistua elävien kirjoista, tuli aika kirjoittaa tapahtumat muistiin. Apostoli Paavali oli aloittanut toimintansa, jonka ydin oli juuri ylösnousemuksen sanoman vieminen kaikkeen maailmaan.
Ihminen on aina suhtautunut kuolemaan vakavasti. Syntymä ja kuolema kuuluvat myös luonnon kiertokulkuun. Jeesuksen ja Paavalin ajan juutalaisuudessa ylösnousemuksesta oltiin kahta eri mieltä. Saddukeusten ryhmä ei uskonut ruumiin ylösnousemukseen, mutta fariseukset ja essealaiset uskoivat siihen.
Apostoli Paavali kirjoitti seurakuntalaisilleen: ”Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole herätetty kuolleista. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turha myös teidän uskonne.” (1. Kor. 15:13-14). Jeesuksen ylösnousemus on uskonasia. Jo alusta lähtien osa ihmisistä uskoi siihen, osa ei.
Evankeliumit puhuvat Jeesuksen seuraajien kohtaamisesta enkelin tai enkelien kanssa tyhjän haudan äärellä. Evankeliumien perusteella opetuslapset kohtasivat näkyvän, puhuvan ja tunnistettavan Jeesuksen, joka tunsi heidät. Opetuslapset näkivät myös Jeesuksen syövän ja juovan.
Usko Jeesuksen ylösnousemukseen synnytti kristinuskon. Evankeliumin julistajasta tuli koko evankeliumin sisältö. Tämä ilosanoma kuuluu meillekin. Jeesus elää. ”Hän elää ja hän lahjoillaan käy tässä meitä siunaamaan. Hän luonamme on armollaan, lämmittää meitä paisteellaan, ja taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan”. (VRS 229). Iloista pääsiäistä!
kirkkoherra Arja Huuskonen |
|
Tulisitko Juuan ev.lut.seurakunnan vapaaehtoiseksi pyhäkoulunohjaajaksi? |
|
Juuassa on 6 pyhäkoulua, jotka kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Pyhäkoulunohjaajiimme kuuluu nuorempia sekä jo iäkkäämpiä naisia sekä miehiä. Ohjaaja puuttuu Vuokko - Vihtasuon suunnalta ja muillekkin suunnille voi uusia pyhäkouluja perustaa. Tehtävään annetaan tarvikkeita, neuvoja sekä tukea!
Lisätietoja pyhäkoulusihteeriltä p. 040-7183818. |
|
|
|
|
|
|
Hetken miete |
"Tänne kuin äidin armaan luo johdata, Herra meitä. Henkesi lahja meille suo, suojaasi meitä peitä. Lähetä kirkko maailmaan kutsua suurta kantamaan keskellä aikojen pauhun." Virsi 197:1,4
|
|
|
|
|
|
|